Ylioppilastutkinnon rakenne
Pakolliset ja ylimääräiset kokeet
Suorittaakseen ylioppilastutkinnon kokelaan on selviydyttävä hyväksytysti viidestä (5) pakollisesta kokeesta. Kaikille pakollinen on äidinkielen tai suomi toisena kielenä -koe.
Tutkinnon rakenne:
- äidinkielen koe
ja seuraavista kokeista kokelas valitsee pakollisiksi neljä koetta: - toisen kotimaisen kielen koe
- vieraan kielen koe
- matematiikan koe
- reaaliaineen koe
Valittavista kokeista ainakin yhdessä kokeessa kokelaan tulee suorittaa A-tason koe.
Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita. Kokeet perustuvat lukion valtakunnallisen tuntijaon pakollisten ja syventävien kurssien oppimääriin.
Kokeiden tasot
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään kahdentasoiset kokeet. Lukio-opinnoista riippumatta voi valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen edellä mainituissa aineissa osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa aineessa on suoritettava vaativampi A-tason koe (eli A-kieli tai pitkä matematiikka).
Huom! Lukion pakollisen pitkän kielen korvaaminen lyhyen kielen kokeella: pitkän oppimäärän pakolliset opintojaksot täytyy olla suoritettuna ennen kokeeseen osallistumista.
Kokeet
Äidinkielen koe
Äidinkielen koe on kaksipäiväinen. Ensimmäisessä kokeessa keskitytään erityisesti lukutaidon ja toisessa kokeessa kirjoitustaidon arviointiin. Molemmissa kokeissa aineistoilla on vahva asema, joten lukeminen ja kirjoittaminen liittyvät niissä toisiinsa. Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa, kirjoitustaidon koe on yksiosainen.
Äidinkielen sähköisessä kokeessa on mahdollista hyödyntää monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi molemmissa kokeissa voidaan käyttää laajan tekstikäsityksen mukaisesti myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi tv-mainoksia, katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä, videoita ja animaatioita.
Kielikokeet
Ylioppilastutkinnon kielikokeissa mitataan kuullun ymmärtämistä, luetun ymmärtämistä, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä omaa tuottamista. Kokeen tehtävätyypit vaihtelevat kerrasta toiseen. Oppitunneilla harjoitellaan kaikkia tehtävätyyppejä ja opettajat selvittävät, miten kokeet arvostellaan ja pisteytetään.
Digitaalisen ylioppilaskokeen myötä kuullunymmärtämiskoe tehdään samassa yhteydessä kuin muukin koe.Toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) A1 (pitkä kieli) tai B1 (keskipitkä) järjestetään pitkä ja keskipitkä koe samana koepäivänä. Pitkän oppimäärän koe perustuu peruskoulun 3. luokalta alkavaan kielen opiskeluun ja keskipitkän oppimäärän koe peruskoulun 7. luokalta alkavaan opiskeluun.
Vieraissa kielissä järjestetään kahdentasoiset kokeet: A1 (pitkä) tai B3 (lyhyt). Pitkän oppimäärän koe perustuu peruskoulun 3. luokalta alkavaan kielen opiskeluun ja lyhyen oppimäärän koe lukiossa alkavaan kielen opiskeluun.
Ylimääräisissä vieraissa kielissä (espanja, italia, latina (2 tasoa) ja portugali) järjestetään vain lyhyeen oppimäärään perustuva koe.
Espanjan ja italian kokeessa on kuullunymmärtämiskoe, mutta latinan ja portugalin kokeissa ei järjestetä ko. koetta.
Matematiikan koe
Kokelas voi osallistua pitkän oppimäärän tai lyhyen oppimäärän kokeeseen suoritetusta lukion oppimäärästä riippumatta.
Matematiikan yo-koe kattaa koko lukion oppimäärän ja kokeen suorittaminen vaatii sekä teorian hallintaa että mekaanisten laskurutiinien hallintaa. Tehtävissä on vaihtelua vuosittain, joten tietojen ja taitojen soveltamisen kyky on tärkeä.
Kokeessa on A- ja B-osat. Kokeen A-osa suoritetaan ilman apuvälineitä. Palautettuaan A-osan kokelas saa apuvälineet käyttöönsä ja voi aloittaa kokeen B-osan.
A-osassa on 4 pakollista tehtävää. B-osa jakautuu kahteen osaan, joissa on yhteensä 9 tehtävää. Näistä kokelas ratkaisee 6 tehtävää.
Digitaalisen ylioppilaskokeen myötä keväällä 2019 koe muuttuu. Apuvälineitä saa käyttää edelleen.
Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on 13 tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään 10 tehtävään. Tuolloinkin pitkän ja lyhyen matematiikan kokeessa on A-ja B-osat. A-osassa on 4 pakollista tehtävää. B-osa jakautuu edelleen kahteen osaan, jotka merkitään tunnuksin B1 ja B2. B-osassa on yhteensä 9 tehtävää, joista ratkaistaan 6.
Reaalikoe
Reaaliaineiden koepäiviä on kaksi. Ensimmäisenä koepäivänä voi osallistua yhteen seuraavista: psykologia, filosofia, historia, fysiikka tai biologia. Toisena koepäivänä voi osallistua yhteen seuraavista: evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede tai terveystieto.
Yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa kahden reaaliaineen yo-kokeen. Tutkintoa hajauttamalla voi suorittaa useammankin reaaliaineen kokeen.
Reaaliaineiden kokeiden tehtävien ja vastausten määrät:
• evankelisluterilainen uskonto: 9 tehtävää, 5 vastausta
• ortodoksinen uskonto: 9 tehtävää, 5 vastausta
• elämänkatsomustieto: 9 tehtävää, 5 vastausta
• filosofia: 9 tehtävää, 5 vastausta
• psykologia: 9 tehtävää, 5 vastausta
• historia: 9 tehtävää, 5 vastausta
• yhteiskuntaoppi: 9 tehtävää, 5 vastausta
• terveystieto: 9 tehtävää, 5 vastausta
• maantiede: 9 tehtävää, 5 vastausta (1 pakollinen tehtävä)
• fysiikka: 11 tehtävää, 7 vastausta (1 pakollinen tehtävä)
• kemia: 11 tehtävää, 7 vastausta (1 pakollinen tehtävä)
• biologia: 11 tehtävää, 7 vastausta (1 pakollinen tehtävä)
Tehtävät perustuvat kunkin aineen koko oppimäärään eli pakollisiin ja valinnaisiin opintojaksoihin. Reaalikokeissa on usein oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.
Lisätietoa ylioppilaskokeista
Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta saat tietoa kaikesta mahdollisesta tutkintoon liittyvästä: sen suorittamisesta, rakenteesta, aikatauluista jne. Tutustu sivuihin osoitteessa www.ylioppilastutkinto.fi.