Kuukauden opiskelija: Kaisa Suutala

Nimeni on Kaisa Suutala. Olen 61-vuotias tuore eläkeläinen. Kirjoitin aikanaan ylioppilaaksi Etelä-Pohjanmaalla Alavuden lukiosta vuonna 1977. Sen jälkeen lähdin Jyväskylään opiskelemaan erityisopettajaksi ja olen toiminut Enonkoskella laaja-alaisena erityisopettajana 36 vuotta.

Jäätyäni eläkkeelle elokuussa 2019 jouduin miettimään elämäntilannettani ja sitä,  mitä alan nyt ”isona” tekemään. Olen aina ollut kiinnostunut kielten opiskelusta ja niinpä päätin opiskella vielä uuden kielen. Halusin myös aktivointia aivoilleni ja olin kiinnostunut näkemään, vieläkö tässä iässä pystyn asioita omaksumaan ja kuinka paljon se teettää töitä.

Etelä- ja Keski-Amerikka ovat aina kiinnostaneet minua, vaikka en ole niitten alueella vielä koskaan käynyt. Siispä kieleksi valikoitui espanja, koska sitä puhutaan Etelä-Amerikan valtioissa, Brasiliaa lukuun ottamatta. Lisäksi minulla on Chilessä Plan-kummilapsi Josefina, joka on tällä hetkellä 8-vuotias.

On ollut innostavaa huomata, että näin eläkeläisenäkin pystyy vielä omaksumaan yhtä sun toista. Vaikka aloitin espanjan kielen opiskelun aivan nollasta, on sanavarastoa jo kertynyt ja espanjankielisistä ohjelmista erottuu jo tuttuja sanoja ja lauseita. Opiskelu antaa myös päiville mukavaa rytmiä ja sisältöä, ja olen tutustunut lähiopiskeluryhmässä lisäksi uusiin, hienoihin ihmisiin.

Kunhan saan vielä espanjan taitojani vähän kartutettua, niin täältä tullaan Argentiina –  tanssimaan argentiinalaista tangoa (joka sekin olisi jossain välissä opeteltava…) ja syömään kunnon pihviä laadukkaan punaviinin kera! Eikä huonolta tunnu ajatus polttaa jälkiruuaksi kunnon kuubalainen sikari Havannan auringon alla.