Olen Mari Kaljunen, asun Sarajärvenkylässä Rautjärven kunnassa. Olen pikkuisen yli neljäkymppinen perheen äiti, lihakarjatilan emäntä ja yksityisyrittäjä. Ja nyt myös opiskelija. Peruskoulusta pääsin 1993. Sen jälkeen opiskelin Raipon (lakkautettu vuosia sitten) puutarha -ja maatalousoppilaitoksessa ja valmistuin viljelijäksi -95. Olin työelämässä muutaman vuoden työskennellen maatalouslomittajana Rautjärven kunnassa, jonka jälkeen vielä lähdin Imatran ammattikouluun opiskelemaan. Valmistuin sieltä pukuompelijaksi vuonna 2000.
Perheen perustamisen myötä ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä kiehtoi, ja lopulta vuonna 2009 minusta tuli yksityisyrittäjä.
Vuosien saatossa on mielessä käynyt lukio-opiskelut. On harmittanut, että peruskoulun jälkeen lukio ei ollut minulle vaihtoehto erinäisistä syistä. Aikuisena kuitenkin mielenkiinto monia asioita kohtaan ja tiedonnälkä on saanut pohtimaan, josko aikuislukio olisi minulle vaihtoehto.
Nyt elämäntilanne sellainen, että opiskelu mahdollista. Niinpä aloitin opinnot aikuislukiossa.
Lukio-opiskeluuni olen suhtautunut niin, että jokainen osallistuttu tunti on hieno juttu, jokainen opittu asia on loistavaa. Suoritettu kurssi saavutus. En osaa elämää miettiä kovin pitkälle, joten en myöskään ole miettinyt, mihin näillä opinnoillani tähtään. Nautin vain siitä, että voin vielä oppia uusia asioita ja tyydyttää tiedonjanoani. Ehkä saan aikanani lukiotutkinnon, ehkä en. Paljon olen kuitenkin oppinut, ja se minulle tutkintoa tärkeämpi asia.
Opiskelussa parasta on kaikki! On hienoa oppia uusia asioita. Ja vielä hienompaa on tajuta jotain vanhoja juttuja, mitkä peruskoulussa olivat jääneet hämärän peittoon. Nautin ajasta koulussa, kun ajatukset ovat täysin kiinni kouluasioissa.
Jos koet että sinulla on lukion mentävä aukko yleissivistyksessä, tykkäät lukemisesta ja opiskelusta, aikuislukio on paikkasi. Eikä tätä, niin kuin ei mitään muutakaan asiaa elämässä, kannata suunnitella kovin pitkälle. Päivä kerrallaan, joka hetkestä nauttien ja oppien, eteenpäin.
